33. Mitä on sivistys?

Syksy on tullut. Voisi puhua myös sivistyksen syksystä, näin jatkona edelliselle tekstilleni joka kritisoi englannin kielen asemaa.

Mitä siis sivistys on? Lähdetään liikkeelle siitä mistä se on syntynyt. Nietzsche kertoo tässä prosessista puheessaan, joka on koottu kirjaan Kirjoituksia kreikkalaisista. Korkeakulttuurin luojana toimivat sotaisat barbaarit jotka alistavat valtansa alle enemmistön yhteiskunnan asukkaista ja pakottavat nämä enemmän tai vähemmän orjatyöhön. Valtansa huipulle päästyään barbaarien vallanhimo alkaa tyydyttyä (jos alkaa), koska he uskovat asemansa olevan turvatun eikä heidän tarvitse käyttäytyä enää julmasti ja aggressiivisesti. Heille jää vapaa-aikaa jonka he pystyvät käyttämään asioiden pohtimiseen ja taiteen tekemiseen. Vallan säilyttämiseksi he joutuvat kuitenkin myös pitämään huolta etteivät täysin kadota barbaarista luontoaan ja sen vuoksi harrastavat sodankäyntiä. Sivistyneen (apollonisen) ja barbaarisen (dionyysisen) substanssin tasa-paino luo Nietzschen mukaan edellytyksen tragedialle, suurimmalle taiteenmuodolle.

Modernissa kapitalismissa Nietzsche pystyi näkemään sen barbaarisen luonteen. Toisin kuin aristokraatit, porvarit eivät osaa tukahduttaa ahneuttaan vaan vallanhimossaan he jatkavat pääomaan keräämistä yhä enemmän ja enemmän, siitä tullen heidän elämäntehtävänsä. He eivät pysty ymmärtämään miten mieletöntä tämä heidän materian tavoittelunsa on loppupeleissä. Nietzschen mukaan ylhäiset kreikkalaiset ymmärsivät miten turhaa koko ihmiselämä loppujen lopuksi oli ja tämän vuoksi he rakensivat leikkisyteen perustuvan kulttuurin. Kaiken tärveli lopulta Sokrates, joka laittoi ateenalaiset aloittamaan eettisen pohdiskelun. Sokrateen perintö sai aikaan sen apolloninen elementti alkoi korostua ylimitoitetusti kreikkalaisessa kulttuurissa ja loi pohjan kristinuskolle, joka tuomitsi täysin eurooppalaisille olennaisesti kuuluneen sotaisan luonteen. Tämän tukahdutus on jatkunut yhä tähän päivään asti ja sen lopettaminen oli Nietzschen filosofian päätavoitteena.

Miksi siis sivistys on tietyllä tapaa vierastettu nykyaikaisessa yhteiskunnassa? Kyse on hyötyajattelusta. Apollonisen substanssin liika korostaminen johti aristokraattien ja kuninkaallisten vieraantumiseen sotaista luonteestaan, minkä heidät syrjäytettiin vallankumouksesta. Alaluokka ajattelee että he ovat yksin vastuussa yhteiskunnan menestyksestä, vaikka enemmän vaikutustusta on sillä että oikeat johtajat ovat asettaneet oikean järjestyksen.

Kategoria(t): Esseet, Filosofia, Kreikka, Yleinen Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *