Mitä on edistys? Joku määritteli sen ”ihmiskunnan hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääntymiseksi”. Edistystä on kahdenlaista: teknologis-älyllistä ja yhteiskunnallista. Teknologian kehityksestä ei voida olla eri mieltä oikein mitenkään, mutta yhteiskunnan kohdalla kysymys on kiistanalaisempi. Edistykseksi lasketaan yleisesti ottaen kaikki mikä purkaa vanhoja valtarakenteita ja lisää ihmisten tasavertaisuutta; vain toteutuskeinoista riidellään, tässä tapauksessa liberaalien ja marxilaisten kesken.
Vaan onko tämä todella kehitystä? On huomattavaa että kun korkeakulttuurit kehittyivät niin niihin kuului merkittävänä osana lakikokoelman kehittäminen ja kasvaneet luokkaerot. Rappio tarkoittaa taas vastaavasti sitä kun nämä yhteiskunnan synnyttäneet tekijät, niin henkiset kuin materiaaliset, murtuvat. Kulttuurit eivät siis ole olleet aina puhtaita jatkumoita, vaan niiden välissä on esiintynyt ”pimeä” aikakausi jolloin on kestänyt jopa vuosisatoja ennen kuin kulttuuri on päässyt nousemaan uudestaan kukoistukseen. Viimeksi näin kävi Rooman valtakunnan romahdettua ja kesti useampi vuosisata ennen kuin Länsi-Eurooppaan syntyi kunnollinen yhteiskuntajärjestelmä, feodalismi. Feodalismin synnyn jälkeen länsimaisessa kulttuurissa ei ole ollut katkoa sivistyksessä, vaan feodalismin romahduksen jälkeen syntynyt porvarillinen yhteiskunta on ollut sille suoraa jatkumoa. Vaikka henkinen kulttuuri on kerta kerralta hiipunut Ranskan vallankumouksen jälkeen, niin on väärin puhua aikakaudesta jolloin elettäisiin ”pimeydessä”.
Kehitys ei ole siis jatkuvaa, vaan sillä on aina huippu ennen kuin seuraa alamäki tai pahimmassa tapauksessa romahdus. Me olemme olleet jo vuosisatoja kovassa alamäessä.