129. Mitä tästä opimme?

Tuikkaiseva ja yllättävä torjunta takana. Tai, olin kyllä osannut henkisesti varautua siihen, mutta silti se yllätti. Pettymys kohdistuu ennen kaikkea omia vaistojani kohtaan – miten ne antoivat minun erehtyä ja päästää mielikuvitukseni irralleen, luoden suurempia utopioita mieleeni. Ulkomaailmalle avautumisen kustannuksella olen alkanut liikaa välittää muiden mielipiteistä ja miettiä statustani. Alhainen vietti ajaa ihmisen pyrkimään muiden yläpuolelle – siitä ei selviä kukaan, joka ei ole elämäänsä kyllästynyt.

Tragedia kulkee ja pukit laulaa. Ehkä tällekin oli syynsä. Kirjoitukset? Intti? Työpaikka? Opiskelu ulkomailla? Aika näyttää, jos näyttää. Sitä ennen on osattava kuitenkin nauttia ihanuuksista joita ihmisellä on, ja mentävä eteenpäin.

Ai niin, mitä tuli tarkalleen ottaen opittua?

  1. Älä kiirehdi liikaa
  2. Jos saat yllättävän tilaisuuden, tartu siihen
  3. Silmäpelin puute  on kemian puutetta
  4. Ujo voi olla ujo ujouden itsensä vuoksi
  5. Etsi nainen pienen yhteisön ulkopuolelta
Kategoria(t): Avautumiset, Elämä, Naiset, Sosiaaliset suhteet, Yleinen Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *