Määritelmäni kauniille, ylevälle ja pyhälle partikulaarille
Kaunis:
- syntynyt pitkän työn/kamppailun tuloksena
- kauneimmillaan tietyssä aika-avaruuden pisteessä
- suljettu kokonaisuus, joka turmeltuu kun siihen lisätään tai siitä poistetaan jotain
- turmeltuvuusherkkyys, hamartianmahdollisuus, on olennainen osa kokonaisuutta
- herättää suojeluvietin
Ylevä:
- syntynyt pitkän työn/kamppailun tuloksena
- ylevyys on ”ajatonta”
- suljettu kokonaisuus, joka ei vahingoitu ulkopuolisesta invaasiosta – voi päinvastoin jopa tuhota tai sulauttaa itseensä ulkoiset vaikuttajat
- vain vertaisensa vastustaja voi tuhota ylevän partikulaarin
- herättää kunnioitusta
Pyhä:
- ei ole syntynyt prosessin muovaavana, vaan ollut ”aina” pyhää
- ajatonta
- suljettu kokonaisuus, joka turmeltuu (pyhänhäväistys) kun joku tekee syntiä.
- pyhä ei tuhoudu tai rappioidu, vaan se hiipuu odottamaan ”uutta tulemistaan”
- herättää tilanteesta riippuen joko suojeluvietin tai kunnioitusta