-
Viimeisimmät artikkelit
Viimeisimmät kommentit
Kategoriat
- Afganistan
- Ajatusleikki
- Argumentaatio
- Arkkitehtuuri
- Arvostelu
- Avautumiset
- Biologia
- Brasilia
- Demokratia
- Egalitarismi
- Eksistentialismi
- Elämä
- Elokuva
- Englanti
- Esseet
- Estetiikka
- Etiikka
- Etymologia
- Eurooppa
- Evoluutio
- Filosofia
- Fysiikka
- Historia
- Humanismi
- Huumori
- Ideologiat
- Internet
- Italia
- Kasvatus
- Keittiöpsykologia
- Kieli
- Kiina
- Kirjallisuus
- Korkeakoulutus
- Koulutus
- Kreikka
- Kuva
- Lähi-itä
- Lainaukset
- Logiikka
- Luonnonsuojelu
- Luonto
- Luova toiminta
- Maailma
- Meditaatio
- Metafysiikka
- Miehet
- Miehet & Naiset
- Musiikki
- Naiset
- Näytelmäkirjallisuus
- Oikeus
- Päihteet
- Politiikka
- Psykologia
- Ranska
- Ravitsemus
- Retoriikka
- Ruotsi
- Saksa
- Sarjakuva
- Sodankäynti
- Sosiaaliset suhteet
- Suku
- Suomi
- Tähtitiede
- Taide
- Talous
- Taloustiede
- Tanska
- Teknologia
- Televisio
- Terveydenhuolto
- Tietoisuus
- Toisen asteen opiskelu
- Tulevaisuus
- Urheilu
- Uskonto
- Vaalit
- Vaikuttaminen
- Väkivalta
- Viihde
- Yhdysvallat
- Yhteiskunta
- Yleinen
Arkistot
Meta
Avainsanat
- amerikka
- antiikki
- aristokratia
- blogi
- demokratia
- elokuva
- elämä
- feminismi
- feodalismi
- filosofia
- historia
- historia-yo
- hs
- ihminen
- ihmisoikeudet
- jumala
- kapitalismi
- kieli
- kirjallisuus
- kreikka
- kristinusko
- kyynisyys
- marxilaisuus
- media
- mies
- moraali
- nainen
- nietzsche
- psykologia
- rakkaus
- ranska
- rappio
- renessanssi
- rooma
- saksa
- sananvapaus
- sosialismi
- suomi
- taide
- tasa-arvo
- teknologia
- tragedia
- wittgenstein
- yhteiskunta
- ystävyys
Avainsana-arkisto: kreikka
166. Tiedon rajahyödystä ja median hirmuvallasta
Tieto on hyödyke, joten sitä koskee samat rajahyödyn lait kuin muitakin hyödykkeitä. Tiedon merkitys on korkeimmillaan kun se täyttää välittömän uteliaisuuden – ylimääräinen, yksityiskohtainen tieto ei enää riitä samalla tavalla tyydyttämään tarvetta, vaan sillä voi olla jopa päinvastaisia seurauksia. ”Tieto … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Avautumiset, Esseet, Etiikka, Humanismi, Kieli, Politiikka, Suomi, Taloustiede, Tietoisuus, Vaalit, Vaikuttaminen, Yleinen
Avainsanoina asevelvollisuus, demokratia, illuusio, kreikka, maailmantuska, media, occamin partaveitsi, pakkoruotsi, politiikka, rajahyöty, sivistys, suomi, tieto, vaalit, viisaus
Jätä kommentti
83. Dionyysinen vallankumous
Alunperin Nietzschen traagisen filosofian ideana oli palauttaa apollonisen ja dionyysisen elementin tasapaino; hän näki länsimaisessa kulttuurissa olevan vain apolloniset tyhjät kuoret vailla dionyysistä pohjaa, jolle se oli rakentunut. Dionyysisen luonnon rapauttaja ja sitä kautta tragedian tuhoaja oli Sokrates, joka kyseenalaisti … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Esseet, Filosofia, Historia, Yleinen
Avainsanoina apolloninen, buddha, dekadenssi, dionyysinen, euripides, hegel, homeros, kreikka, kristinusko, kulttuuri, nietzsche, ooppera, optimismi, parsifal, pessimismi, schopenhauer, sokrates, tristan ja isolde, vapaa henki, wagner, yli-ihminen
Jätä kommentti
72. Kaksi sotaa
On olemassa kahdenlaisia sotia: yhdistäviä ja hajottavia. Yhdistävät sodat ovat olleet ihmiskunnan kehitykselle anteliaampia kuin yksikään rauhanaika, kun taas hajoittavat sodat ovat vieneet kehitystä merkittävästi taakse päin. Yhdistävistä sodista voi mainita paitsi useiden imperiumien rakennusprojektit Persiasta Makedoniaan, Roomasta kalifaattiin … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Etiikka, Politiikka, Sodankäynti, Väkivalta, Yleinen
Avainsanoina arabikevät, britannia, eu, euro, imperiumi, kalifaatti, kapina, konflikti, kreikka, makedonia, persia, perussuomalaiset, rauha, rooma, sisällissota, sodankäynti, sota, valloitussota, venäjä
Jätä kommentti
60. Filosofian todellinen luonne – osa 2
Niin kuin tuossa aiemmin pääsin mainitsemaan, alan nyt vähitellen ymmärtää mitä virkaa koko ”funtsimisella” sitten on. Joskus sanoin että ”viisas on se, joka tietää milloin ajatella” eikä se ole toistaiseksi muuttunut. Mistä filosofia on lähtöisin? Se on ollut uskonnollisten totuuksien … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Esseet, Etiikka, Historia, Kieli, Kirjallisuus, Kreikka, Logiikka, Yleinen
Avainsanoina arete, filosofia, hamartia, hybris, hyve, kieli, kreikka, nietzsche, pragmatismi, sokrates, synti, tragedia, uusi testamentti, wittgenstein, ziel
Jätä kommentti
33. Mitä on sivistys?
Syksy on tullut. Voisi puhua myös sivistyksen syksystä, näin jatkona edelliselle tekstilleni joka kritisoi englannin kielen asemaa. Mitä siis sivistys on? Lähdetään liikkeelle siitä mistä se on syntynyt. Nietzsche kertoo tässä prosessista puheessaan, joka on koottu kirjaan Kirjoituksia kreikkalaisista. Korkeakulttuurin luojana … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Esseet, Filosofia, Kreikka, Yleinen
Avainsanoina aristokratia, kreikka, nietzsche, orjuus, sivistys
Jätä kommentti
27. Elintasokilpailun traaginen loppu
Viime vuodet Suomessa on toisteltu taukoamatta niin poliitikoiden haastatteluissa kuin tavisten blogiteksteissä seuraavaa tekstiä eri variaatioin: Suomen kilpailukykyä pitää lisätä. Miksi? Siksi että saadaan pidettyä elintaso samalla tasolla kuin nykyään. Hassu juttu sinänsä koska tulevaisuudessa se on 107%:n varmuudella mahdotonta. … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Esseet, Luonnonsuojelu, Luonto, Suomi, Talous, Tulevaisuus, Yhdysvallat, Yleinen
Avainsanoina amerikka, elintaso, ideaoppi, kapitalismi, katainen, kilpailukyky, kreikka, laina, markkinatalous, platon, raha, suomi, talous, tukipaketti, työharjoittelu, urpilainen, z-sukupolvi
Jätä kommentti
22. Nietzsche ja traaginen elämäntapa
Reilu vuosi sitten tutustuminen Nietzschen teksteihin muutti ajatteluani radikaalilla tavalla. Poimittuani kirjastosta Näin puhui Zarathustran ja luettuani Epäjumalten hämärän, aloin vähitellen ymmärtää ajattelutapani kestämättömyyden. Olin siihen asti jo pitkään murehtinut halla-aholaiseen tapaan länsimaisen kulttuurin kohtaloa, mutta Nietzschen myötä ymmärsin viimein … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Esseet, Filosofia, Yleinen
Avainsanoina aristokratia, filosofia, kreikka, nietzsche, tragedia, väärinymmärrys
Jätä kommentti
9. Historia toistaa totta vie itseään
Huomasin kiinnostavia yhtymäkohtia eurooppalaisessa historiassa kahden ajanjakson, antiikin ja uuden ajan, kohdalla. Voi olla että Oswald Spengler oli ne jo aiemmin huomannut, mutta on ällistyttävää miten samaa kaavaa meillä noudatetaan. Länsimaiden tarina uuden ajan alusta tähän päivään muistuttaa häkellyttävän paljon … Lue loppuun