-
Viimeisimmät artikkelit
Viimeisimmät kommentit
Kategoriat
- Afganistan
- Ajatusleikki
- Argumentaatio
- Arkkitehtuuri
- Arvostelu
- Avautumiset
- Biologia
- Brasilia
- Demokratia
- Egalitarismi
- Eksistentialismi
- Elämä
- Elokuva
- Englanti
- Esseet
- Estetiikka
- Etiikka
- Etymologia
- Eurooppa
- Evoluutio
- Filosofia
- Fysiikka
- Historia
- Humanismi
- Huumori
- Ideologiat
- Internet
- Italia
- Kasvatus
- Keittiöpsykologia
- Kieli
- Kiina
- Kirjallisuus
- Korkeakoulutus
- Koulutus
- Kreikka
- Kuva
- Lähi-itä
- Lainaukset
- Logiikka
- Luonnonsuojelu
- Luonto
- Luova toiminta
- Maailma
- Meditaatio
- Metafysiikka
- Miehet
- Miehet & Naiset
- Musiikki
- Naiset
- Näytelmäkirjallisuus
- Oikeus
- Päihteet
- Politiikka
- Psykologia
- Ranska
- Ravitsemus
- Retoriikka
- Ruotsi
- Saksa
- Sarjakuva
- Sodankäynti
- Sosiaaliset suhteet
- Suku
- Suomi
- Tähtitiede
- Taide
- Talous
- Taloustiede
- Tanska
- Teknologia
- Televisio
- Terveydenhuolto
- Tietoisuus
- Toisen asteen opiskelu
- Tulevaisuus
- Urheilu
- Uskonto
- Vaalit
- Vaikuttaminen
- Väkivalta
- Viihde
- Yhdysvallat
- Yhteiskunta
- Yleinen
Arkistot
Meta
Avainsanat
- amerikka
- antiikki
- aristokratia
- blogi
- demokratia
- elokuva
- elämä
- feminismi
- feodalismi
- filosofia
- historia
- historia-yo
- hs
- ihminen
- ihmisoikeudet
- jumala
- kapitalismi
- kieli
- kirjallisuus
- kreikka
- kristinusko
- kyynisyys
- marxilaisuus
- media
- mies
- moraali
- nainen
- nietzsche
- psykologia
- rakkaus
- ranska
- rappio
- renessanssi
- rooma
- saksa
- sananvapaus
- sosialismi
- suomi
- taide
- tasa-arvo
- teknologia
- tragedia
- wittgenstein
- yhteiskunta
- ystävyys
Avainsana-arkisto: rooma
176. Kielen tuolla puolen
Wittgenstein väitti kerran, että kielen rajat ovat maailman rajat. No, hän totesi myöhemmin olleensa väärässä ja niinpä olikin. Emme luo sanoja kuvaamaan tiettyjä universaaleja tai partikulaareja vain erottaaksemme ne kielenkäytössä muista, vaan myös hämärtääksemme niiden keskinäisiä suhteita. Kielellä voi mystifioida. Mihin … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Esseet, Etiikka, Kieli, Tietoisuus, Yleinen
Avainsanoina allah, cognomen, islam, kieli, mystifiointi, mystiikka, nimi, rooma, runous, triumfi, wittgenstein
Jätä kommentti
150. Esoterismi
Ikuinen kiistanaihe ideologisista asioista väittelevien välillä koskee sitä, onko ihminen viime kädessä ”pelkkä” oman edun tavoittelija vai onko ihminen kykenevä tekemään altruistisia tekoja puhtaasti empatiasta johtuen. Esitän tässä kompromissiratkaisun. Sinällään on hassua, että altruismia ja empaattisuutta pidetään erityisen ”inhimillisinä” asioina, … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Ajatusleikki, Esseet, Etiikka, Historia, Sosiaaliset suhteet, Talous, Yleinen
Avainsanoina empatia, esoteeri, esoterismi, feodalismi, luottamus, raha, rooma, sosiaalisuus
Jätä kommentti
93. Ennen oli asiat paremmin
Miten kuivaa ovatkaan vaalilähetykset. Politiikasta on tehty ihmisten viihdettä, vaikka sinällään pitäisi puhua vakavista asioista. Ollaan niin sivistyneitä kun puhutaan positiivisin sanankääntein ihan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa, mutta ollaan silti samalla niin kansanläheisiä. Koko show on loppupeleissä sitä miksi Ville Niinistö … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Arvostelu, Avautumiset, Etiikka, Historia, Italia, Suomi, Televisio, Vaalit, Yleinen
Avainsanoina borgia, borgiat, italia, kuntavaalit, niinistö, politiikka, renessanssi, rooma, suomi, viihde, yle
Jätä kommentti
74. Edistyksestä
Mitä on edistys? Joku määritteli sen ”ihmiskunnan hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääntymiseksi”. Edistystä on kahdenlaista: teknologis-älyllistä ja yhteiskunnallista. Teknologian kehityksestä ei voida olla eri mieltä oikein mitenkään, mutta yhteiskunnan kohdalla kysymys on kiistanalaisempi. Edistykseksi lasketaan yleisesti ottaen kaikki mikä purkaa vanhoja … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Esseet, Historia, Kieli, Teknologia, Yhteiskunta, Yleinen
Avainsanoina antiikki, edistys, feodalismi, keskiaika, kulttuuri, länsi-eurooppa, liberalismi, marxilaisuus, ranskan vallankumous, rappio, romahdus, rooma, tasa-arvo, yhteiskunta
Jätä kommentti
72. Kaksi sotaa
On olemassa kahdenlaisia sotia: yhdistäviä ja hajottavia. Yhdistävät sodat ovat olleet ihmiskunnan kehitykselle anteliaampia kuin yksikään rauhanaika, kun taas hajoittavat sodat ovat vieneet kehitystä merkittävästi taakse päin. Yhdistävistä sodista voi mainita paitsi useiden imperiumien rakennusprojektit Persiasta Makedoniaan, Roomasta kalifaattiin … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Etiikka, Politiikka, Sodankäynti, Väkivalta, Yleinen
Avainsanoina arabikevät, britannia, eu, euro, imperiumi, kalifaatti, kapina, konflikti, kreikka, makedonia, persia, perussuomalaiset, rauha, rooma, sisällissota, sodankäynti, sota, valloitussota, venäjä
Jätä kommentti
65. Islamin rappiosta
Suomen Lähi-idän ykkösasiantuntija Jaakko Hämeen-Anttila myöntää että islam ei enää elä kulttuurillista kultakauttaan, mutta väittää samaan aikaan ettei se ole myöskään rappiolla. Kysymys kuuluu: mitä halvattua? Jos jonkun kulttuurin kulta-aika on takana niin se tarkoittaa että kulttuuri on ollut rappiotilassa. … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Historia, Lähi-itä, Politiikka, Uskonto, Yleinen
Avainsanoina antiikki, black mass, gray, hämeen-anttila, helsingin sanomat, islam, keskiaika, kristinusko, kulttuuri, rappio, renessanssi, rooma, valistusaika
Jätä kommentti
49. Renessanssin taustatekijöistä
Historiaa päntätessäni minuun teki vaikutuksen se kun luin Ranskan kuninkaasta Filip IV Kauniista. Olin tuntenut herran ennestään Temppeliherrain tuhoajana, mutta nähtävästi hänellä on ollut historiallisesti vieläkin suurempi merkitys maallisen hallinnon puolestasotijana. Filip oli siis edellisen Ranskan kuninkaan Filip III Rohkean … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Esseet, Historia, Italia, Ranska, Taide, Yleinen
Avainsanoina avignon, bonifatius iii, bysantti, filip iv kaunis, historia, historia-yo, kirkko, kuningas, michelangelo, paavi, ranska, renessanssi, rooma, sääty, skolastiikka, temppeliherrat, vankeus, vasalli, vatikaani
Jätä kommentti
40. Anglosaksinen henki
Samasta kirjasta josta luin Rooman rappio -teorian, kuvailtiin myös germaanista henkeä. Pääsin lukemasta vain palaa Britannian valloittaneista anglosakseista. Anglosaksit siis tulevat kahdesta, tai oikeastaan kolmesta eri germaaniheimosta: anglit, saksit ja juutit. Heille oli vapaat kädet tulla Britanniaan kun viimeiset Rooman … Lue loppuun
Tallennettu kategorioihin Englanti, Esseet, Historia, Taide, Uskonto, Yleinen
Avainsanoina anglosaksit, arthur, augustinus, britannia, englanti, germaanit, kristinusko, rappio, rooma
Jätä kommentti
9. Historia toistaa totta vie itseään
Huomasin kiinnostavia yhtymäkohtia eurooppalaisessa historiassa kahden ajanjakson, antiikin ja uuden ajan, kohdalla. Voi olla että Oswald Spengler oli ne jo aiemmin huomannut, mutta on ällistyttävää miten samaa kaavaa meillä noudatetaan. Länsimaiden tarina uuden ajan alusta tähän päivään muistuttaa häkellyttävän paljon … Lue loppuun