75. Jos minusta tulisi poliitikko…

Täytin äsken huvikseni Ylen vaalikoneen ja suositteli minulle vähiten huonona ehdokkaana Kokoomuksen Lauri Untamoa, jonka kanssa olin 74%:sesti samaa mieltä. Kuriositeettina heitänpä että mitäs jos itse olisin tuossa koneessa mukana. Hyvin todennäköisesti matkani poliitikoksi loppuisi viimeistään siinä kun ilmoittaisin ettei demokraattinen päätöksenteko ole minun heiniäni. Tuusulan kunnan asioihin minulla ei löydy kauheasti mielenkiintoa muuta kuin että Rantatie tulee säilyttää todisteena tämän paikkakunann huikeasta historiasta Suomen kulttuurin kultakauden keskuksena. Ja sitten myös luonnon saastumista pitää tietenkin varjella. Nuorison ja vanhusten auttamiseksi tarvitaan moraalin uudistamista valtakunnallisella tasolla; vaaroja uhmaaman elämäntyylin ihailu toisi täytettä masentuneiden nuorten mieliin ja auttaisi siinä ettei tyhjältätuntuva elämä päättyisi tuskallisesti vanhana terkkarin vuoteessa – kuten vaarilleni kävi. Puoluetaustaa minulla ei myöskään olisi, koska puoluekuriin en aio suostua.

Kategoria(t): Avautumiset, Etiikka, Luonnonsuojelu, Vaalit, Yleinen Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *